vasenkoukku

EI enempää paikallista pakottamista

Ihmettelyäni herättää AY-liikken hiljaisuus paikallisessa "sopimisesta". EK ja muut yritysten puhemiehet syyllistävä AY liikettä ja koko ajan keksivät lisää juttuja, miksi Suomessa pitäisi lisätä paikallista "sopimista." MIksi AY liikken edustajat eivät mediassa kerro, miksi Suomessa ei paikallisen "sopimisen" laajentaminen voi tulla kysymykseen? YLE uutisoi 20.10.15, että jotkut yrittäjät ovat jo yrittäneet palkata pakolaiskeskuksista ihmisiä, laittomilla työehdoilla. Maassa on siis yrityksiä, jotka eivät edes jaksa odottaa, että esimerkiksi elämään riittämättömän palkan maksaminen tulisi lailliseksi, paikallisen "sopimisen" myötä. Monissa yrityksissä oikeasti sovittaisiin asioista, mutta valitettavan monissa "sopiminen" olisi suoraan uhkailua ja pakottamista. Hallitus ei varmasti edes ymmärrä tätä, koska sehän käyttäytyy ihan samalla tavalla. Se pitää sopimisena sellaista, että asetataan ehdot ja uhat, sitten jos toinen osapuoli ei suostu, niin huudetaan, että ne ei suotunut "sopimaan".

Sopimisessahan on kyse kahden tasavertaisen ja riippumattoman tahon tekemästä sopimuksesta, niin ettei kumpikaan tunne pakkoa. Otetaan muutama esimerkki siitä, miten paikallisen "sopimisen" lisääminen tulisi vaikuttamaan, joissain yrityksissä.

1. Maahanmuuttaja, joka ei ole vielä Suomessa saanut koskaan työpaikkaa, vaan etsii elantoaan työmarkkinoilta. On olemassa yrityksiä, jotka tulevat käyttämään tätä häikäilemättä hyväkseen, tarjoamalla vaikka 5€ tunti ja työajaksi 10 tuntia päivässä. Jos näihin ei suostu ei maahanmuuttaja työllisty.

 

2. On Yrityksiä jotka aloittavat YT neuvottelut ja samalla kysyy palkansaajilta, ketkä suostuu huonontamaan työehtoja. Ne jotka eivät suostu saavat lähteä ja ne ketkä suostuvat jäävät töihin, huonommilla työehdoilla.

 

3. On yrityksiä, jotka uhkaavat siirtää tuotantonsa muualle, ellei palkansaajat suostu työehtojen huonontamiseen.

 

Näissä tapauksissa ei missään tapauksessa ola sopimassa kaksi tasavertaista ja riippumatonta sopijaosapuolta. Entä ihmiset, jotka saavat kenkää, koska eivät suostu alentamaan palkkaa tai eivät ota työtä vastaan liian pienen palkan takia? Kuinka riipumattomia sopijoita he ovat, jos niskassa on työvoimatoimiston asettama työttömyysturvan karenssiuhka? 

Työehtosopimuksen asettamat alarajat ovat heikompien turvaksi. Nyt keskustellaan vain siitä, onko heillä mitään turvaa työmarkkinoilla, vai ovatko he täysin työnantajien armoilla. Ne ketkä ovat vahvoilla työmarkkinoilla, voivat sopia paikallisesti jo nyt.

Paikallinen "sopiminen" täytyy ainakin pitää tiukasti AY liikken hanskassa. AY liikkeen täytyy voida asettaa yritys paikallisen "sopimisen" kieltoon, jos yrityksen on todettu pakottavan tai uhkailevan sopimuksen saavuttamiseksi.

EK tavoittelee yksilötasoista paikallista "sopimista". Tämä mahdollistaisi sen, että samalla työpaikalla, samoissa tehtävissä , voi ola eri palkat, eri työajat ja lomien pituudet. RIippuen siitä, mitkä asiat alistettaisiin "sopimisen" piiriin. Monissa tapauksissa yhdeksi palkanperusteeksi, tulis ns. naamalisä. Tämä purkaisi kaiken sen periaatteen, että samasta työstä sama palkka ja johtaisi eriarvoistumiseen työpaikoilla.

Nyt jo ihmetellään ja päivitellään suomalaisten palkansaajien sairauspoissaolojen määrää, verrattuna moneen muuhun maahan. Lääkkeeksi tähän tarjotaan paikallista "sopimista", palkkojen leikkauksia, lomien leikkauksia ja työajan pidennyksiä. Ei voi muuta, kuin kysyä: Mitä täällä oikein tapahtuu? Ja todeta siihen, että hallituksen mielestä ihminen on olemassa rahaa varten ja ihmisarvo mitataan tuottavuudessa ja euroissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat